Kouvolan Pallonlyöjät lähtee juhannustauolle hyvistä asetelmista sarjan nelospaikalta 27 pisteellä. Sarjan kärkikolmikko Joensuun Maila, Vimpelin Veto ja Sotkamon Jymy ovat iskuetäisyyden päässä. KPL on esittänyt alkukaudesta Superpesiksen parasta ulkopeliä, KPL:n kentästä on isketty 13 ottelussa 57 juoksua.
Pelinjohtaja Eero Pitkänen istahtaa työhuoneensa penkille ja kertaa alkukautta. Jutun lopussa on myös Pitkäsen kirjoittama väliarvio alkukaudesta.
– Hyvä startti ja niin kuin yleensä käy, Koplakaan ei kaikkia pelejä voita. Siinä tuli joukkueelta oikeastaan kaksi heikompaa peliä. Kaksi voittoa loppuun ja vielä Sotkamon voittaminen kotona viimeisimpänä. Ulkopeli on ollut hyvää ja erityisesti 0-tilannetta on pelattu tosi hyvin. Sitä kautta kaverit on jääneet vähille kolmostilanteille. Itse olemme joka pelissä tehneet keskiarvon mukaan enemmän kolmostilanteita. Sitten on kotiutettu suht hyvillä lyönneillä monipuolisesti. Jos Kore (Juha Korhonen) ei ole onnistunut, joku muu on onnistunut. Se on hyvä merkki, Pitkänen miettii.
Eero Pitkäsen KPL on pelannut tiivistä 0-tilannepeliä
KPL on Pitkäsen mukaan onnistunut ennen kaikkea puolustamaan 0-tilannetta, mikä on vaikeuttanut vastustajan pelin rakentelua.
– Kavereilla on siirtynyt kentällemeno, vaihtaminen ja kotiuttaminen. Aika vähän on annettu kuolleettomia ajolähtöjä ja kaveri ei ole päässyt rummuttamaan. Janne (Kivipelto) on ollut nollatilanteessa hyvä. Myös esimerkiksi Latvala on tehnyt paljon paloja ykköselle. Räpylästä ei ole nakiteltu palloja ja vaihtotilanteet on pelattu hyvin, Pitkänen jatkaa.
KSS Energia Areena on ollut vaikea paikka vastustajille. Vierasjoukkueet eivät ole vielä napanneet jaksoakaan KPL:n kotiluolasta. Vierasotteluissa KPL ei ole onnistunut aivan samalla tavalla.
– Aina on helpompi pelata kotona, kun on tutut rutiinit ja systeemit. Hyvin on pelattu kotona. Vieraissa oikeastaan huonoimmat pelit olivat Helsingissä ja Kankaanpäässä. Helsingin Jymy-peli oli taktisesti meidän huonoin peli. Kankaanpäässä suoritukset yksinkertaisesti epäonnistuivat. Seinäjoella annettiin turhia juoksuja, sisällä pelattiin mukiin menevästi, Pitkänen summaa KPL:n vierasotteluita.
Mitään viisasten kiveä ei Pitkänen ole kaivanut tälle kaudelle taktiikkalaukusta. Viime kauden hyvän alun jälkeen KPL:n peli meni sekavaksi Toni Laakson loukkaantumisen ja lukkarivaikeuksien vuoksi.
– Ollaan tänä vuonna heittovoimaisempia ja etenemisvoimaisempia, ja sitä on haettukin. Osittain on pelattu tarkoituksella ja osittain olosuhteiden pakosta aika lailla yhdellä pitkällä kärjellä. Kaksi kärkeä oli aiemmin sellainen, että se oli itseisarvo. Nyt on enempi keskipalkin miehiä pyöritelty, Pitkänen kertoo sisäpelin muutoksista.
Pitkänen on pyöritellyt myös KPL:n kärjen etenijöitä. Kolmikko Tommi Mäentausta, Matti Saukko ja Teemu Nurmio ovat onnistuneet Pitkäsen mukaan hyvin.
– Matti, Teemu ja Tommi ovat samantapaisia ja samantasoisia kärkietenijöitä. Lyöjien lyöntiratkaisut eivät muutu siitä, kuka on menossa. Helppo vaihtaa. Kentällemenijät ovat hoitaneet homman hyvin, ei olla oltu ahdingossa sen takia, että ei päästä kentälle. Vastustajat on enemmän joutuneet sellaiseen tilanteeseen.
Juhannustauolla lepoa ja yksilöllistä harjoittelua
KPL:llä on poikkeuksellisen pitkä juhannustauko. Perjantain Jymy-ottelun jälkeen seuraava peli on vasta tiistaina 27. kesäkuuta, kun KPL saa KSS Energia Areenalle vastaansa Imatran Pallo-Veikot. Juhannustauon aikana KPL:n pelaajat lataavat akkuja tiivistahtista heinäkuuta varten.
– On otettu tosi rauhassa. Pieniä vaivoja yritetään saada kuntoon. Pelaajat ovat tehneet oman aikataulun mukaan. Konsta pelasi keskiviikkona Kirissä ja sai siellä hyvän pelin. Tarkoitus on harjoitella fyysisesti hyvin ja huilata. Ja myös naamahuilia, koska juhannuksen jälkeen sitten taas mennään, Pitkänen muistuttaa.
Pelinjohtajan on pitänyt kääntää katseita kohti syyskautta ja juhannuksen jälkeistä ajanjaksoa. KPL aloittaa tiiviin ottelurumban Itä–Länsi viikonlopun jälkeen, kun se pelaa 24 päivään 11 ottelua.
– Ajatuksia on päässä ja ideoita. Lyöntijärjestyksiä en ole tehnyt. Kokemus on osoittanut, että se on ihan turhaa. Heinäkuussa on pakko kierrättää ja toivottavasti saadaan kaikki kolmetoista ukkoa ja myös nuoret mukaan, jotta pystytään tarjoamaan huilia. Miksei myös Jannellekin, jos Jesse (Eskelinen) on iskussa. Saletti on, että väkisin tulee huono jakso ja jopa huono peli. Pisteitä pitää pystyä keräämään, pitäisi pysyä ehjänä ja joidenkin pitää vielä pystyä harjoittelemaan ja kehittymään. Sellainen aika vaikea yhtälö, viuhkavelho pohtii.
Pelitahti tiivistyy heinäkuussa
KPL on alkukaudesta pelannut melko rauhalliseen tahtiin. Painopiste harjoittelussa on ollut etenkin ulkopelissä, jossa KPL:llä on vielä kaneja hatussa.
– Ulkopelissä on harjoiteltu juttuja, joita ei ole vielä kentällä käytetty. Ulkopelissä pitää vielä petrata perusjuttuja ja hakea siihen rohkeampia elementtejä. Katsotaan, otetaanko niitä matkaan vai annetaanko mennä. Tärkeää on pitää mieli virkeänä. Tarpeeksi on annettava lepoa ja keksittävä muutakin mukavaa, kuten hyviä ruokapaikkoja, Pitkänen sivaltaa joukkueenjohtaja Marko Kiviojan suuntaan, joka järjestelee vieraspelimatkoilla KPL:n ruokailupaikat.
”Pitäisi satsata, että uusia pelaajia tulee”
Sisäpelissä KPL ei ole vielä kyennyt aivan kärkijoukkueiden juoksurallatteluun. Sisäpelipotentiaalia KPL:ltä kuitenkin löytyy, kenties enemmän kuin koskaan.
– Joukkueen materiaali määrittää pelaamisen. Toisessa kärjessä on vähän ollut etenijäpuutetta, vaikka Sasu juoksikin jossain vaiheessa hyvin. Siellä on Janne ja Allu (Valentin Ikonen) pystyneet silti tekemään tilanteita, vaikka on ollut kahta paloa ja muuta. Sieltä on saatu yksittäisiä juoksuja ja jakson avausjuoksuja, Pitkänen kiittelee.
Pitkänen tyrmää väitteet, että KPL olisi ollut sisäpelinsä kanssa ongelmissa niissä peleissä, missä joukkueen ehdotonta ykkösvaihtolyöntiä pomppua ei ole pystynyt käyttämään.
– Kaikki puhuu, että me ei pärjätä pomputtomassa pelissä. Se on selvää, että 20 kolmostilannetta ei koko ajan tehdä. Kolmostilanteet pomputtomissa peleissä on menneet Joensuuta vastaan 12-12 ja Kempeleessä voitettiin selvästi. Helsingissä hävittiin 12-8, mutta siinä tuli käsistä juoksuja, mistä tuli Jymylle jatkumoa. Kankaanpää-peli on ainoa missä selvästi hävittiin. Suoritettiin siinä pelissä huonosti. Hyvinkäällä pelattiin hyvä peli ilman pomppua. Tämä on ihmisten mielikuvaa ja jargonia, että ei pärjättäisi, Pitkänen naulaa.
Ulkokentällä KPL on päässyt tuulettamaan
Superpesis on jakautunut sarjan puolen välin paikkeilla kahteen kastiin. Kuusi ensimmäistä joukkuetta ovat ottaneet etäisyyttä loppuun kahdeksaan joukkueeseen. Kahdeksan viimeistä joukkuetta ovat kolmen pisteen sisällä. Tasainen sarja saa varmasti kutkuttavan huipennuksen, kun sarjan kärjessä on pelattu eri määrä otteluita.
– Kärjessä ovat ne joukkueet mitä odotettiin. Seinäjoen mahtava alkukausi ei ole ollut minulle yllätys. Epätasainen pelimäärä sotkee sarjataulukon kattelua, enkä ole sitä tänäkään vuonna hirveästi vilkuillut.
– Rökälepelejä ei ole ollut. Kaikilla joukkueilla on ollut loukkaantumisia, osa talven peruja ja niiden taakse ei voi mennä. Vimpeli, Sotkamo ja Joensuu ja miksei mekin, on pystytty hyvin voittamaan, vaikka on ollut ukkoja sivussa. Mun mielestä ei ole tullut katastrofaalisia tappioita tai joku olisi heittopussi. Jauhaminen siitä, että pelaajat eivät riitä. Se pitäisi lopettaa ja satsata siihen, että niitä tulee, tällä erää viimeistä kauttaan KPL:n pelinjohtajana toimiva Pitkänen sanoo.
KPL voitti kevätkaudella Joensuun, Vimpelin ja Sotkamon. Mestaruustavoitteella kauteen lähtenyt KPL on osoittanut, että se on nousemassa Joensuun kanssa tosissaan taistelemaan kirkkaimmista mitaleista.
– Jotenkin ajattelee, että voitot näkyisivät enemmän, mutta rauhallisesti on pelaajat ottaneet. Jos olisi hävitty, niin alkaisiko se jotakin mietityttää, miten tässä syksyllä pärjätään. Onhan se nähty, että jos pelaa hyvin niin voi pärjätä. Voitot ovat tehneet hyvää.
Koplan vahvat otteet ovat tuoneet yleisön jälleen hienosti katsomoon. KPL:n katsojakeskiarvo 1658 katsojaa on hieno lukema, sillä KPL on ainoa joukkue, joka on pystynyt nostamaan katsojakeskiarvoaan.
– Todella hyvä fiilis on ollut. Positiivinen meininki. Aina kun tuloksia katselee, KPL:n joukkueet ovat ottaneet voittoja. Tosi kiva kun yleisöä on paljon, jokaisella kierroksella on ollut parhaita määriä. Jos keli suosii, niin mikseivät ihmiset kävisi. Kun tulee voittoja Vimpelistä ja Sotkamosta, niin kyllä tuttujen, tuntemattomien ja kaupan kassan kanssa saa pesäpallosta turista, Pitkänen nauraa.
Eero Pitkäsen väliarvio:
Seuran toimistolta pyydettiin väliarviointia kevään peleistä. Sain siis hyvän mahdollisuuden harjoitella sanallisen arvion antamista ensi joulua ja koulua silmällä pitäen. Jos Kopla olisi siis peruskoululainen, olisi välitodistus jokseenkin tällainen:
“Kopla on ollut innokas ja tunnollinen oppilas. Kehitystä on tapahtunut erityisesti ulkopelissä, jossa Kopla on saavuttanut hyvän oppimisen kriteerit. Etenemisessä edistyminen on ollut vauhdikasta erityisesti keskiosaston miehillä. Kuten aikaisemminkin, on Kopla ollut tänäkin lukuvuonna reipas ja sitoutunut harjoittelija sekä oman oppimisensa reflektoija. Vaikka arkirutiineissa on tapahtunut paljon viime hetkien vaihtelua, on Kopla pystynyt keskittymään kunnolla. Kaiken kaikkiaan perusasiat sujuvat kiitettävästi. Ja on Kopla harjoitellut myös uusia asioita, vaikkei ole niitä vielä esittänytkään. Kavereille Kopla on antanut työrauhan, vaikka ajoittain käyttäytyminen on ollut runsasta ja toiminnanohjauksessa ilmenee välillä pulmia. Fidget spinnerin käyttöä voi suositella erityisesti kaukana kotipesästä operoiville.
Vieraspelit ovat olleet Koplalle joskus haastavia. Heinäkuussa onkin hyvä harjoitella tätä osa-aluetta. Vaikka edistystä on tapahtunut siirtymätilanteissa eli vaihtotilanteissa, on kehitys ollut tavoitteisiin nähden viivehakuista. Ns. pomputtomassa pelissä Kopla tarvitsee vielä aikuisen tukea.
Yhteisön jäsenenä Kopla on ollut aktiivinen toimija osallistumalla mm. Kyläpesikseen, pesiskouluun, Mangusti-treeneihin ja pitämällä oman myyntikilpailun. Tämä on osaltaan edistänyt koko Kopla-henkeä.”
Eero Pitkänen
kouluvuosi jatkuu su 25.6. klo 17.00
haastattelu: Harri Liekola kuvat: Teemu Parta
Comments