Kouvolan Pallonlyöjien vuosikokous on torstaina 13. joulukuuta kello 18.00 Porukka-talon kokoushuoneessa Toivo (osoite Savonkatu 23). Hallituksen kokoonpanoon on luvassa muutoksia, kun KPL:n puheenjohtajana vuodesta 2010 lähtien ollut Jyrki Hyttinen jättää puheenjohtajan nuijan seuraavalle.

Hyttinen tuli puheenjohtajaksi kahden hopeakauden jälkeen syksyllä 2010. Seura oli siinä vaiheessa käymistilassa, mikä ei ollut Hyttiselle täysin selvää.

– Kaikon Aslak oli jäämässä sivuun ja toiminnanjohtaja Hovin Marko oli lähtenyt. Hallituskin oli aika levällään. Paljon oli lähtenyt väkeä pois, vahva murros oli siinä vaiheessa. Aitalan Santtu kyseli lähdenkö hallituksen jäseneksi tai jopa puheenjohtajaksi. Hallitukseen olivat lupautunut Pousin Jussin ja Tammisen Jore, jotka ovat olleet koko ajan isona tukena. Minä olin sitten varmaan se, kenet oli helpoin ylipuhua. Sinisilmäisyyttäni sitten lähdin mukaan 2010.

Aitalan Santtu ja Markin Seija tekivät kovasti töitä, mutta kokonaisuutena seuran tilanne ei ollut oikein kenenkään hallussa. Asioiden tila alkoi hiljalleen valjeta myös uudelle hallitukselle.

– Hallituksessa aloitti uusina kaikki muut paitsi Lehdon Harri, joka hänkin oli ollut vähän sivussa päätöksenteosta. Edellisestä hallituksesta ei jatkajia ollut, enkä tiedä syytä.

– Liikkeellelähtö oli vähän hoopo. Halusin nähdä lukuja, sillä tiesin, että menestystä oli tullut. Kaksi hopeaa oli takana ja urheilullisesti menestyksekkäitä vuosia. Sain vuosikokouksessa hyväksytyn budjetin kouraani ja siinä oli 643 000 euron tulot ja menot. Ensimmäisenä vuotena toteutui 860 000 euroa menoja, tuloja aika paljon vähemmän. Ensimmäiset kaksi vuotta oli heräämistä todellisuuteen, Hyttinen muistelee.

Vaikeuksien kautta tasapainoon

Kaudelle 2011 KPL sai kasattua vielä joukkueen, joka taisteli mitaleista. Lopputuloksena oli neljäs sija ja joukkueen nuorennusleikkaus kauden päätteeksi.

– 2011 joukkue oli vielä tosi hyvä ja kallis. Itä–Länsi oli silloin kesällä ja keväällä jo selvisi, että kassa on pahasti pakkasella. Silloin oli jo sovittu hyvissä ajoin, että joukkuetta nuorennetaan 2012. Silloin tulivat Haminasta Posti, Toikka ja Heikkilä. Näin jälkikäteen ajateltuna, ne summat millä pojat tulivat tänne, olivat kovia. Silloin ei kukaan seurassa niitä osannut. Minulla ei ollut oikein mitään käsitystä, vanhat pelaajasopimukset olivat vähän niin ja näin. Jos nyt tekisin ne sopimukset, niin ne olisivat puolet siitä.

– Joukkue ei halventunut riittävästi ja se 2012 oli pahin taloudellisesti. Silloin sanoin, että pöytä on siivottava kokonaan. Meillä oli 2011 hyvä joukkue ja paljon junnuja. Eeron kanssa tein viiden vuoden sopimuksen, se on yksi parhaista sopimuksista koko aikana. Sen varaan oli hyvä rakentaa. Käytäntö oli sitä, että Partasen Jannen ja Santun kanssa tehtiin ja touhuttiin ja Santtukin oli jäämässä pois. Kaikki teki oman työn ohella, eikä sitä kukaan pitkään jaksanut. Todettiin, että touhu vaatii toiminnanjohtajan. Toiminnanjohtajaksi tuli haun jälkeen Jari Vesanen, joka tasapainotti seuran tilannetta.

– Olin tehnyt budjetin ja haastateltiin toiminnanjohtajia. Jari jäi viimeiseksi haastateltavaksi ja soitin Jannelle (Partanen), että tämä olisi mielestäni paras vaihtoehto. Janne sanoi, että tee diili, jos näin on. Kerroin Jarille, että tuossa on budjetti, mutta se on tehty nollatuloksella ja tästä puuttuu sun palkka. Ensimmäisenä sun pitää tehdä oma palkka. Vähän aikaa juteltiin ja sanoin Jarille, että vielä istut siinä. Kyllä hän sitten oli kiinnostunut. Siitä homma alkoi rauhoittua ja hallinnollisesti saatiin hommat järjestykseen. Melko kiivaat ensimmäiset kaksi vuotta, sitten seesteisempää. Tämä viimeinen vuosi on ollut taas yhtä hullunmyllyä.

Tammikuussa 2018 verottaja haki KPL:ää konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi. Hyttiselle konkurssiuhka oli kova paikka.

– Viime tammikuu olisi saanut jäädä kokematta. Siitäkin pitää jotakin oppia. Silloin oli kuitenkin varmuus, että siitä selvitetään, kiitos tulevan leirin.

Jyrki Hyttinen haluaa KPL:n olevan myös tulevaisuudessa yhtenäinen seura

Kehityskohteita ja onnistumisia

Hyttinen näkee, että pesäpallossa on paljon kehitettäviä kohteita. Urheilullisuuden lisääminen korostuu Hyttisen puheissa.

– Mulla on urheilijatausta ja haluan, että 15–16-ikäisenä nuorille tarjotaan mahdollisuus näyttää kykynsä urheilijana. Se vaatii hyvää valmennusta ja puitteita, jos he itse tekevät sen päätöksen, että antavat urheilulle aikaa. Urheilullisuudessa on paljon kehittämistä, se lähtee valmennuksesta.

– Seuratoiminnassa ja pesäpallossa on paljon asioita, mitä tekisin toisin. Tämä on ihan liian pelaajakeskeistä edustusjoukkueiden osalta. Jotkut pelaajat tietävät sen hyvin ja käyttävät sitä ikävällä tavalla hyödykseen. Pesis on pieni ja kansallinen laji. Tämä vaatisi vielä enemmän yhteisöllisyyttä oman lajin ja seurojen eteen. Yksilölle pesäpallo ei tarjoa niin paljoa, siksi pitäisi miettiä enemmän yhteisenä asiana.

Seuran puheenjohtajana Hyttinen kokee onnistuneensa seuran kehittämisessä.

– Puheenjohtajana mun tehtävä on ollut kehittää seuraa. Siinä on menty eteenpäin ja ollaan uskottava toimija pesäpallokartalla. Myös Kouvolassa ollaan iso ja merkittävä toimija, jota kuunnellaan ja jolta kysytään. Tuollaista talkooporukkaa ei olisi, jos ei olisi tämänkaltaista toimintaa. Se on jumalattoman tärkeä asia.

Isot ja onnistuneet tapahtumat ovat nostaneet KPL:n toimintaa uudelle tasolla.

– Kaksi Itä–Länttä ja Tenavaleiri osoittavat, että pystytään hoitamaan isoja kokonaisuuksia. Tietyllä tapaa mennään samassa missä kahdeksan vuotta sitten. Toiminnallisesti olemme ihan eri tasolla, mutta toimintaedellytykset ovat aika lailla samassa. Kehitysharppauksia ei ehkä ole mahdollista tai tarpeenkaan ottaa, pieniä askeleita kyllä.

KPL:n talous oikeni mahtavan kesän ja Tenavaleirin ansiosta. Pahimmat karikot on Hyttisen mukaan toivottavasti ohitettu.

– Taloudellinen tilanne on suunnilleen sama kuin kahdeksan vuotta sitten. Meidän budjetti on normaalitoimintakaudella 900 000 euron tasolla. Viime kesänä mentiin 1,5 miljoonan budjetilla leirin ja lisäpelien myötä. Tulos viime vuodelta on 166 000 euroa plussaa. Se käytettiin velkojen maksuun ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Ihan hyvä tilanne on tällä hetkellä. Kassassa ei ole rahaa, mutta se on selvää näin keskitalvella.

– Urheiluseuran ei ole tarkoitus kerätä kassaa ry-pohjaisessa toiminnassa. Idea on se, että kaikki käytetään lajin hyväksi. Kiva olisi olla jonkinnäköinen puskuri, jos jäädään jostain syystä tuotoissa. Ne kestettäisiin paremmin. Ensi kesänä on yhtä hyvät edellytykset tehdä menestyskesä, sen varaan ei voi laskea tai budjetoida. Se olisi se suurin virhe. Me ollaan urheiluseura, tämä ei ole mitään bisnestä, vaikka tässä on tietyt yritystoiminnan lainalaisuudet. Voit ottaa riskejä, vaikka palkkojen suhteen, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Riskien tasaamisessa pitää olla riittävän vahvaa muuta toimintaa.

Hyttinen näkee myös seuran toiminnassa selviä kehityskohteita ja toivoo, että hänen ajatuksensa jäisivät elämään myös jatkossa.

– Omien pelaajien kehitystä pitää jatkaa. Meillä alkaa olla massaa junnuissa riittävästi. Akatemiatoimintaa meidän pitäisi kehittää, sillä se palvelisi meidän toimintaa C:stä eteenpäin. Toinen lempilapseni on tyttöpesis. Se pitää meillä olla jollain tavalla, koska pesis on perheiden laji. Se on myös meille tapa kasvaa seurana.

– Konkurssiuhkan aikana suurin pelko oli, että seura hajoaa. Pelkäsin, että junnut lähtevät pois. Kun siitä selvittiin, niin mahdollisuus toimia yhdessä seurassa on entistä vahvempi. Junioreiden eriyttämistä vastaan minulla ei ole mitään, mutta se vaatisi paljon uusia tekijöitä hallinnollisiin tehtäviin. Toivon, että KPL pysyy yhtenä ja yhtenäisenä.

Tulevaisuudessa Hyttinen nähdään KPL:n ottelutapahtumissa haalariosaston hommissa, eikä hän poissulje muitakaan ovia.

– Siellä missä miestä tarvitaan, miten vain aika antaa myöten. Mitään tarvetta ei ole jäädä kokonaan sivuun. Seura on monessa mielessä hyvässä mallissa. Kaikki tieto on nyt toimistolla, junnupuolesta ei tarvitse huolestua, valmennus on kunnossa ja myynti toimii. Taloudellisesti ollaan siinä tilanteessa, että ei tarvitse ensimmäisenä olla laittamassa nimeä alle. Kunniakkaasti voi jäädä pois, Hyttinen päättää.